Miksi Jumala sallii meille vastoinkäymisiä?

Me kaikki ihmiset elämme langenneessa maailmassa, langenneessa syntiluonnossa, alttiina kiusauksille. Maailmassa eläminen tuo eteen vastoinkäymisiä, joko omien tekojen ja valintojen seurauksina, tai muiden ihmisten tekojen seurauksina, tai vihollisen lähettäminä vitsauksina. Syyllisen etsiminen ei kuitenkaan auta ymmärtämään sitä, miksi meidän Taivaallinen Isämme sallii meidän kohdata vaikeita asioita.

Joku varmaan sanoisi, että Jumala koettelee meidän uskoamme, jaksammeko luottaa hyvään Jumalaan kaikkien vaikeiden vaiheiden läpi, tai opettaakseen meille jotain tärkeää, josta on myöhemmin hyötyä. 

Jeesus sanoi: "Ota ristisi ja seuraa minua". Hän ei sanonut: "Ota minun ristini", vaan "Ota [sinun] ristisi". Jokainen joutuu joskus kohtaamaan vaikeita asioita elämässä, mutta Jeesus haluaa meidän siitä huolimatta seuraavan häntä loppuun asti. Miten helppoa onkaan luovuttaa, jos Jumala ei vastaakaan rukouksiin, tyyliin: 'Jumala auttaa muita, mutta ei minua'. Tuo ei ole Jumalan totuus, se on vain luovutusmielialan väärä tuotos. 

Kestääkö vain vahvojen ihmisten usko elämän haasteissa? Ei se ole niin. Onko edes olemassa henkistä vahvuutta? Vai onko kyse vain vääristä ja oikeista asenteista, kun joku kestää enemmän vastamäkiä kuin toinen? No, se on eri keskustelun aihe, mutta Jumala antaa voimia aina kun sitä pyydämme. 

"Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, 

että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat. 

Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset runsaina tulevat meidän osaksemme, samoin tulee meidän osaksemme myöskin lohdutus runsaana Kristuksen kautta."

 2. Kor. 1: 3-5

Paavali tuossa kirjeessään paljastaa kaksi syytä, miksi Jumala sallii meille vastoinkäymisiä; jotta me voisimme lohduttaa muita ahdingossa olevia ja jotta me eläisimme Kristuksen kautta ahdingosta vapauteen.

On vielä ainakin yksi syy ja se on ihmisen ylpeys. Jumala ei voi auttaa ja ohjata ylpeää ihmistä, joka luottaa vain omaan viisauteensa, asemaansa tai varallisuuteensa. Jumala ei aiheuta mitään vastoinkäymisiä, mutta hän sallii niitä, jos se edesauttaa ihmisen pelastumista. Silloin kun ihmisen elämä riisuutuu kaikista ylpeyden aiheista, ihminen nöyrtyy Jumalan edessä pyytämään apua. Jumala ei halua 'nöyryyttää' ihmisiä sanan negatiivisessa tarkoituksessa, vaan hän haluaa pelastaa kadotetun sielun, joka ylpeyden vallassa ei käänny Jumalan puoleen. 

Jumalan voima tulee suureksi ihmisen heikkoudessa. Ihmisen heikkous ja avuttomuus on portti, josta Jeesus pääsee sisään parantamaan, lohduttamaan ja siunaamaan. Sen vuoksi autuaita ovat hengellisesti köyhät ja murheelliset, kuten Sana sanoo. Heillä on portit avoinna Jumalan tulla sisään.

"Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus." - 2. Kor. 3: 17